Tästä on hyvä aloittaa uusi aikakausi blogissa. Taustatarina otsikolle ja eräälle keskiviikkoaamuiselle matikantunnille, kun meidän laskuissamme 1+1 muuttui kolmeksi.
Kiertopäivä 55, kyllä. Ei enempää eikä vähempää. 10.11.2010.
Toivo muutti meille tänä aamuna, ihan yks kaks puun takaa! Kaksi päivää armottomasta väsymyksestä ja palelusta kärsineenä ajattelin eilen illalla, että teenpä huvikseni ovistestin tänä aamuna. Ja mitämitä! Samantien siihen pamahtikin tosi tumman violetti viiva!! Siis tummin mitä oon ikinä noihin saanut (no se ei oo paljon, kun niissä on näkynyt koko ajan haaleaa viivaa kp12 lähtien). Mutta, kun se on ensimmäistä kertaa tummempi kuin se kontrolliviiva?! Minkäänsortin ovistuntemuksia ei ole (joskaan en aiemminkaan ole ollut niistä varma), joten taidan lähteä tänään testiostoksille ja aikaistaa maanantaiksi suunniteltua testaamista jo huomiselle. Nyt peukut ja varpaat pystyyn ja rukoukset matkaan!
Sitä vaan toivoo, ettei nyt taas innostuisi vaan turhasta. Takana on tarpeeksi monta negatiivista raskaustestiä, tarpeeksi monta pettymystä ja tarpeeksi monta epätoivon tunnetta. Olen onnekseni löytänyt vertaistuen foorumilta. Toiset samassa tilanteessa olevat osaavat antaa parhaat tsempitykset, ymmärtävät parhaiten asian laidan. Tosin olen huomannut, että kärsimättömyys lienee meidän kaikkien foorumilaisten yhteinen ongelma, muuten varmaan lepposasti puuhailtaiskin vauvoja omissa oloissamme huolia ja murheita vailla. On helppo lohduttaa kaveria, ettei hän ole asian kanssa yksin, sillä ainakin täällä asuu toinen samanlainen kaikki-heti-mulle-nyt -nainen!
Kiertopäivä 55, kyllä. Ei enempää eikä vähempää. 10.11.2010.
Toivo muutti meille tänä aamuna, ihan yks kaks puun takaa! Kaksi päivää armottomasta väsymyksestä ja palelusta kärsineenä ajattelin eilen illalla, että teenpä huvikseni ovistestin tänä aamuna. Ja mitämitä! Samantien siihen pamahtikin tosi tumman violetti viiva!! Siis tummin mitä oon ikinä noihin saanut (no se ei oo paljon, kun niissä on näkynyt koko ajan haaleaa viivaa kp12 lähtien). Mutta, kun se on ensimmäistä kertaa tummempi kuin se kontrolliviiva?! Minkäänsortin ovistuntemuksia ei ole (joskaan en aiemminkaan ole ollut niistä varma), joten taidan lähteä tänään testiostoksille ja aikaistaa maanantaiksi suunniteltua testaamista jo huomiselle. Nyt peukut ja varpaat pystyyn ja rukoukset matkaan!
Sitä vaan toivoo, ettei nyt taas innostuisi vaan turhasta. Takana on tarpeeksi monta negatiivista raskaustestiä, tarpeeksi monta pettymystä ja tarpeeksi monta epätoivon tunnetta. Olen onnekseni löytänyt vertaistuen foorumilta. Toiset samassa tilanteessa olevat osaavat antaa parhaat tsempitykset, ymmärtävät parhaiten asian laidan. Tosin olen huomannut, että kärsimättömyys lienee meidän kaikkien foorumilaisten yhteinen ongelma, muuten varmaan lepposasti puuhailtaiskin vauvoja omissa oloissamme huolia ja murheita vailla. On helppo lohduttaa kaveria, ettei hän ole asian kanssa yksin, sillä ainakin täällä asuu toinen samanlainen kaikki-heti-mulle-nyt -nainen!
Kiertopäivä 56, 11.11.2010.
Eli siis, eilen ovistestiin vahva plussa. Ja siitä ilahtuneena (kuulemma siinä vaiheessa kaks vaihtoehtoa: joko ovis tai raskaana / kumpi vaan olisikaan, niin iloitahan tässä voisi) marssin miehen kanssa eilen apteekkiin testiostoksille.
Aamusta silmät ristissä vessaan apteekin oman testin kanssa ja samantienhän siihen piirtyi kaksi vahvaa viivaa, tarvinnut edes odotella! Tämä ihanainen ei oo ees mikään haamu vaan kontrolliviivaa selvästi vahvempi! (On siis tullut todistettua, että vaikka kp33 on veritestikin ollut nega niin kp56 on mahkuja saada kotitestillä plussa!) Olen jostain lukenut lauseen, että eikö ole omituista, että maailmamme mullistavin uutinen luetaan vessassa?
Itkuhan siinä sit tuli. :') Mieskin on vielä pyörällä päästään.Vähän on vielä epäuskoinen olo. Kp31 ja kp33 negat kotona, kp33 veritesti nega ja nyt kp56 kotitestiin vahva plussa!!
Naisen kropassa siis mikä vaan on näemmä mahdollista. Viikoista ei mitään havaintoa, kun oviksesta ei tietoakaan :D Teen huomenna aamusta cb:n digin, joka on odotellut laatikossa heinäkuusta. Teen sen nähdäkseni vähän suuntaa viikoille ja sen jälkeen soitto neuvolaan!
Ah ja ihanaa!
Aamusta silmät ristissä vessaan apteekin oman testin kanssa ja samantienhän siihen piirtyi kaksi vahvaa viivaa, tarvinnut edes odotella! Tämä ihanainen ei oo ees mikään haamu vaan kontrolliviivaa selvästi vahvempi! (On siis tullut todistettua, että vaikka kp33 on veritestikin ollut nega niin kp56 on mahkuja saada kotitestillä plussa!) Olen jostain lukenut lauseen, että eikö ole omituista, että maailmamme mullistavin uutinen luetaan vessassa?
Itkuhan siinä sit tuli. :') Mieskin on vielä pyörällä päästään.Vähän on vielä epäuskoinen olo. Kp31 ja kp33 negat kotona, kp33 veritesti nega ja nyt kp56 kotitestiin vahva plussa!!
Naisen kropassa siis mikä vaan on näemmä mahdollista. Viikoista ei mitään havaintoa, kun oviksesta ei tietoakaan :D Teen huomenna aamusta cb:n digin, joka on odotellut laatikossa heinäkuusta. Teen sen nähdäkseni vähän suuntaa viikoille ja sen jälkeen soitto neuvolaan!
Ah ja ihanaa!
Vähän jänskää kuitenki, kun sillon kp36 join suoraan sanottuna lähemmäs pään täyteen kun ***utti nuo negat ja seuraavan viikon käytin luontaistuotettaita flunssanhoitoon. Toivottavasti masussa on kaikki ok!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti