Partio ja politiikka

Pieni yhteiskunnallinen partiolainen herää partiojohtaja.fi -verkkolehden keskustelutulvaan. Ainon pääkirjoitus "Tekopyhyyden univormu" on herättänyt vihdoin kauan kaivattua keskustelua. Lehden tilanteesta tietoisena ja lukijapulaa itsekin pohtineena oivallan tahallisen provosoinnin pääkirjoituksen takaa. Tiedän, että sanavalinnat on osaltaan valittu ärsyttämään. Nauran kommenttien sisällölle, kuinka tekstin voikaan ymmärtää niin monella tapaa. Itse seison soihtukulkueessa ylpeänä isänmaastani, kannan siniristilippuamme paraatin kärjessä ja toivon, että myös tulevat sukupolvet saavat kantaa sitä EU:n liittovaltiolipun sijaan. Isovanhempamme ovat tehneet suuren työn. Kunnioitan myös Mannerheimia, mutta tunnustan, että tunnen Suomen historiaa liian vähän kommentoidakseni asiaa laajemmin (kiitos kalvosulkeisia harrastaneen yläasteen historian opettajani, joka tappoi kaiken innostuksen ko. aihetta kohtaan). Vaikka partio on liikkeenä puoluepoliittisesti sitoutumaton, on jokaisen aikuisen univormun alla kuitenkin oma poliittinen ajatusmaailmansa. Toiset meistä kannattavat pakkoruotsia, toiset ovat ylpeitä historiastaan, toiset kannattavat verokevennyksiä, toiset eivät kuulu kirkkoon. Yhtäkaikki, leirikirkossa voi laulaa Samasta taivaasta ja samasta maasta, voi istua hiljaa ja kuunnella kun muut laulavat tai voi olla osallistumatta. Yhtäkaikki, uskon, että jokainen meistä voi partiossa saada kasvisruokaa, kumartaa rukoushetken aikana tai olla menemättä Mannerheimin patsaan juurelle. Sitoutumattomuus tarkoittaa mahdollisuuksien antamista. Sallivuutta ja ymmärrystä muita kohtaan. Kun tuon otsikon mukaisen "tekopyhän univormun" pukee niskaan, on syytä antaa sen verran periksi, että unohtaa puoluerajat ja antaa mielipiteiden vapauden. +++Myös hämmästyin! Järjestön puheenjohtaja Antti Tapanila on kirjoittanut kommenttiin partiojohtaja.fi -lehden olevan "sitä julkaisevasta järjestöstä riippumaton julkaisu, jonka sisällöstä päätoimittaja vastaa." Itse toisen järjestölehden päätoimittajana tiedostan päätoimittajan vastuun, en itse edes kuvittele pääkirjoituksen vastaavan Suomen Partiolaisten yleistä linjaa. Mutta hei haloo? Jossei kyseessä ole järjestölehti, niin mikä?