Keväisiä energiavärähtelyjä

Törmäsin tänään ongelmaan. En osannut selittää keskustelukumppanille, miksi uskon ihmisten bioenergiakenttiin. Huomasin, että jos kerron esimerkiksi pystyväni havaitsemaan puolisoni tai äitini energiakentät, vaikkeivat he välttämättä ole läsnä, ei toisella ollut minkäännäköistä aavistusta siitä mistä puhun. Hän hihitti. Tilanne oli absurdi, mitä enemmän yritin selittää, sitä hölmömmäksi ja sanattomammaksi tunsin itseni.

Siispä, vaikka asia on minulle luonnollinen, läheinen ja hyvin selkeä. Otampa asiasta selvää niin, että saan sen kuullostamaan selkeältä myös minun kertomanani.

Kaikkihan lähtee siitä, että kiinalainen lääketiede uskoo ihmisen olevan osa maailmankaikkeuden energiaa (Qi), joka virtaa sitten Yinin ja Yangin, eli kahden navan välillä. Ja kun ihminen on terve, hänessä vallitsee tasapaino, Qi virtaa vapaasti ja tasaisesti ja sitä on riittävästi omaan tarpeeseen.

Ruuat, juomat, ympäristö sisältävät siis myös Qitä, erilaisissa muodoissa, ja muokkaavat sitä myötä ihmisen omaa Qitä.

Eikä sekään riitä, vaan tämä sykkyvä, väreilevä ja virtaileva kokonaisuus on myös jatkuvasti yhteydessä ympäristön Qihin: sääoloihin, vuorokauden vaihteluihin ja vuodenaikoihin. Ja tietysti muihin ihmisiin.

Tämän minä vielä olisin osannut selittää, jos olisin paniikissani muistanut. Entäs sitten, kun minä tunnen oman energiakenttäni ja tavallaan olen pikkuhiljaa oppinut tietoisesti vaikuttamaan sitä kautta hyvinvointiini? Miten tällaisen asian selität maallikolle, kunnet oikein itsekään ymmärrä miten se tapahtuu?

Ja sitten vielä, että tietynlaisella "energiahoidolla" voi itselleen ja muille energiaa käyttämällä saada aikaan paremman olon, virkeyden ja voimallisuuden? Olen kuullut, että energiakentässä voi ihmisillä ilmetä erilaisia muutoksia, jotka johtuu sitten sairauksista, vammoista tai muuten epämiellyttävästä olosta. Ja olen itse huomannut myös, että jos on riittävän herkkä voi tällaiset energiakentät ja nämä muutokset havaita. Ja omin käsin ja ajatuksin voi sitten tuota toisen ihmisen energiakenttää tasapainottaa tai energisoida. Siis tietyllä tapaa kyse on ihmisen energiakentän tunnistamisesta, arvioimisesta ja siihen vaikuttamisesta.

Bioenergiakentän suuruus on mielestäni se the juttu. Sillä bioenergiakentän koko kertoo, ovatko yksilön asiat kunnossa vai ei. Jostain olen lukenut, että loppuun palaneella yksilöllä tuo kenttä on vain muutamia senttimetrejä.

Ja joo, myönnän. Ongelma ei ihan ratkennut vieläkään. En löytänyt kuin yhden varteen otettavan lähteen netistä, johon uskalsin viitata. Ehkä tämä on taas niitä asioita, joihin sitä joko vaan uskoo tai ei.

Lähde: http://www.finnacu.fi/laaketiede/laaketiede_index.htm

Kiireen valtakunta

Minä tahtoisin tietää, kuinka me ihmiset olemme niin taitavia luomaan itsellemme kiireen. Kukaan ihmiskunnan ulkopuolinen ei ole syypää tähän kierteeseemme. Luonnon kasvit, puut ja eläimet elävät oman lajille ominaisen rytminsä mukaan. Siispä kiireen synnyttäjä katsoo meitä peilistä takaisin.

Haalimme liikaa töitä, emme osaa sanoa ei, etsimme koko ajan uutta ja ihmeellistä koettavaa, luettavaa, katsottavaa. Vaikka toisina päivinä omassa elämässäkin on aivan riittävästi koettavaa, luettavaa ja katsottavaa

Jos jotain, niin haluaisin eroon kiireen tunteesta. Haluaisin elää hetkessä, keskittyä jokaisella solullani siihen, mitä kunakin hetkenä teen. Unohtaa muun ja uppoutua. Miksi siis kerään tehtäviä, niputan niitä niin, että joudun kiireen keskellä  pulaan aikataulujeni kanssa. Miksi herään aamuisin niin myöhään, että tiedän minuuttiaikatauluni riittävän juuri siihen, että ehdin ajoissa. Uskomatonta! Miksei herätä oman rytminsä mukaan (toisin sanoen, kääntää oma vuorokausirytminsä niin, että menisi myös ajoissa nukkumaan. Vaan olisiko se sitten oma rytmi? noh.)

Mikä pitää meidät kiinni oravanpyörässä, estää tarttumasta hetkeen ja ottamasta omaa aikaa?