Oon tällä viikolla huomannut, että meillä ihmisillä on aivan liikaa aikaa, koska ehdimme valittaa jokaisesta turhastakin asiasta.
Ensinnä: Lappeenrannan teknillinen yliopisto haluaisi käyttää ja mainonnassaan jo käyttääkin enkun kielistä nimeään Lappeenranta University of Technology. Suomalaiset eivät tätä hyväksy. Jopa ministerit ovat ottaneet kantaa, että yliopistojen pitää olla suomenkielisiä! Lappeenrannassa keskustelua käydään siitä, haluaako LUT jatkossa rahoituksensa kotimaan sijaan ulkomailta, kun nimeäkin pitää vaihtaa. Tosiasia: mikään muu Suomen yliopistoista ei sijaitse yhtä lähellä valtakunnanrajaa. Tietääkseni missään muussa yliopistossa ei tähdätä niin paljon kansainvälisyyteen ja sen lisäämiseen kuin Lappeenrannassa. Täällä voi opiskella jopa jo yhteisessä koulutusohjelmassa LUTin ja Pietarin yliopiston kanssa. Keltä se on pois, jos täällä puhutaan enkun kielisestä koulusta, kun puhekielessä se on jo pitkään kulkenut LUTtina? Etenkin kun LTY (jota ministeri käyttää) tarkoittaa Lappeenrannan Työväen Yhdistystä.
Toiseksi: Kempparin Noora Shingler on saanut tällä viikolla reilusti katkeraa palautetta niskaansa siitä, kuinka hän totuuksien ja tutkitun tiedon sijaan laukoo blogissaan omia vahvoja mielipiteitään. (En nosta tähän linkkejä, syystä joka käy ilmi seuraavaksi.) Tosiasia: Bloggaus on mielipiteiden ilmaisua. Annettaisko siis vaan jokaisen ilmaista itseään oman vapaan tahtonsa mukaan, no toki joo muita kunnioittaen. Keskustelu on hyväksi, välillä pitääkin vähän kärjistää ja houkutella ihmisiä tarttumaan aiheeseen. Miusta vastuu on lukijalla siinä, uskooko kaiken sen mitä bloggaaja kirjoittaa absoluuttisena totuutena, vai osaako olla myös kriittinen.
Omasta osaamattomuudesta on sitten turha syyttää muita.
1 kommentti:
Se on tämä suomalainen valituskulttuuri mikä on meidän kansantauti.
Lähetä kommentti