Keittiöihme iski taas tänään. (Todellisuus: Oon siis aika onneton keittiössä.) Onnistun sotkemaan ja soveltamaan, mutta lopputulokset on 50-50. Meillä mies kokkaa; paistaa, keittää, maustaa, hautoo ja usein myös (miun jäljiltä) siivoaa keittiön. Se on taitava kaikessa tässä, joten olen katsonut roolikseni pilkkoa, hämmentää ja avustaa: miehen ohjeiden mukaan. Silloin tällöin sattumalta saatan kuitenkin unohtaa puuttuvan jauhopeukaloni, kaivaa keittokirjan hyllystä tai intoutua jonkin ihanan ruokablogin ohjetta soveltamaan (suurimmat syytteet saa Pastanjauhantaa-blogi ).
Niin kävi tänäänkin. Tarinan kulku on seuraava: Saana oli kirjoittanut Facebookkiin tehneensä kynttilänpäivän-pullia, kun laskiaiseen on vielä viikko ja laskiaispullia teki mieli. Kaivoin Kotiruoka-kirjan hyllystä ja mietin, että taitaa miunkin pullahammasta kolottaa. Erehdyin kuitenkin kysymään mieheltä, että tehdäänkö pullia vai sämpylöitä. No, mieshän ei pullasta pidä, eikä sitä syö. Enkä voi siis olla kovinkaan usein pullantuoksuinen vaimo, saati tulevaisuudessa äiti. Nyyh! No, kuten arvata saattaa, sämpylöitä. Mietin hetken hiljaa mielessäni: plää tylsiä. Selasin kirjaa taaksepäin ja silmiini sattui patongit! Muistin omat viimekesäiset polttarini ja Karoliinan tekemät maailman parhaat valkosipulipatongit. Siitä se ajatus sitten lähti...
Koska ohjeet on tylsiä, lisäsin omaani vehnä- ja hiivaleipäjauhojen lisäksi neljän viljan ryynejä, pellavansiemen rouhetta ja ruisjauhoja. (Niinkuin sanoin, sottaan ja sovellaan! Ja miehen mukaan tästä syystä toisinaan epäonnistun.) Pettymys oli kuitenkin hienoinen kun huomasin, että taikinan pitää antaa seisoa MUUTAMA tunti. Eikö niitä saakaan muka heti? Syötiin, käytiin luistelemassa ja muistin jo unohtuneen turpoamassa olevan patonkitaikinan! Mutta hei! Kirjaimellisesti, annas olla: anna patonkitaikinan seisoa muutama tunti ja tadaa! Nam. No siis oikeastihan slow food on hitaasti herkuttelua, mikä sekin on kovin kiehtovaa!
Ainiin, ne patongit.
1/2l vettä
50g hiivaa
2tl suolaa
1tl sokeria
3 rkl öljyä
Noin 12 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja (in my case: 2dl ryynejä, 2dl ruisjauhoja, 4dl ruisjauhoja, loput vehniksiä ja sitten kourallinen pellavansiemenrouhetta sekaan)
Voiteluun vettä ja keltuainen
Liuota hiiva kylmään veteen. Lisää suola, öljy ja jauhoja. Alusta taikinaa käsin tai koneella, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. Anna taikinan kohota pari tuntia. Jaa taikina 2-3 osaan, taputtele tai kaavioi palat pitkiksi soikioiksi ja kierrä ne rullalle. (Rullien sisään voi laittaa yrttejä, juustoa tai valkosipulilastuja niinkun mie tein). Kohota leivät peittämättä, leikkaa kohonneisiin leipiin vinoja viiltoja terävällä veitsellä. Voitele (tai pirskottele vettä). Paista 225°C lämmössä 15-20 minuuttia. Jäähdytä peittämättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti