Mitä on hyvä äitiys?

Seuraava teksti sisältää aika kipakoitakin OMIA mielipiteitäni äitiydestä ja jaksamisesta ja toivon, ettei kukaan loukkaannu miun sanoista...

En tiedä tekeekö tämä alan opiskelu vai oma tausta sen, mutta miulla ei oo mitään ongelmaa myöntää etten mie aina jaksa. Mie tiedän, että väsymys ja jaksaminen ovat yleinen pulma lapsiperheissä ja sen kanssa taistelee varmasti jokainen vanhempi. Eikä se väsynyt äiti ole sen huonompi vanhempi.

Keskustelu lähti kaveripiirissä liikkeelle siitä, kun kävi ilmi, ettei apua haeta sen pelossa, että pelätään, että omaa äitiyttä aletaan arvostella. Ja jokainen äiti on taatusti vähän herkillä sen suhteen...

Lisäksi olen sitä mieltä, että oikeastaan koko käsite "hyvä äitiys tai hyvä vanhemmuus" on ihan absurdi. Jokainen vanhempi on lapselleen paras vanhempi (nojoo, ellei nyt sit ole väkivaltaista käytöstä tai alkoholin kanssa ongelmaa, mut nyt puhutaan tavallisista perheistä) ja sen puoleen hyvästä äitiydestä on turha alkaa kiistellä. Niin äitien keskenään kuin kenenkään työntekijänkään kanssa. Työntekijöillä ei sitäpaitsi ole edes oikeutta puuttua asioihin, jotka eivät loukkaa tai vahingoita toista ihmistä.

Ehkä miun äitiysura on vielä niin alussa, etten ymmärrä tätä, kun en osaa edes pelätä, että kukaan arvostelis miun äitiyttä. (Paitsi no niinä hetkinä, kun ipana huutaa toista tuntia pääpunaisena ja kaikkea on kokeiltu eikä huudon syy selviä. Etenkin kun sitä jatkuu joka ilta pari viikkoa, alkaa mieleen hiipiä ajatus, että oonko mie huono äiti, kun en ymmärrä mitä lapseni itkee...) Pääasiallisesti luotan sinisilmäisestikin siihen, että tiedän kyllä itse miten haluan toimia ja miulla on oikeus toimia just niin. Se on ehkä parasta vanhemmuudessa. Muiden lapsia on aina vähän varovainen komentamaan tai kohtelemaan ylipäänsä, oman lapsensa kanssa kellään ei oo varaa tulla sanomaan miulle juuta tai jaata. Vinkkejä saa antaa, niistä poimin parhaat käyttöön, mutta nimenomaan se oikeus ja vastuu on miulla; valita miten toimin lapseni kanssa.

Mie saan väsyä, mie saan olla kiukkuinen ja miullakin saa olla huonoja päiviä; eikä se varmasti tee miusta huonompaa äitiä. Lapsi oppii näkemään, että kaikenlaiset tunteet kuuluu elämään ja säätelemään niitä.

Jokatapauksessa, jokaisella on oikeus tehdä niinkun haluaa. Ammatillisesta näkökulmasta mie kuitenkin toivon, että kenenkään jaksaminen ei ole kiinni siitä, että haluaa viimeiseen asti pitää yllä hyvän äidin mainetta.

— Mitä on siun mielestä hyvä vanhemmuus? Onko väsynyt vanhempi huono vanhempi?