Kävimme kirjastossa ostamassa miehelle ensi kevääksi kuntosalikortin ja
lainaamassa lapselle kirjoja. Taapero juoksi hyllyjen välissä, nauraa
kihersi, sai käytöksestään kehuja (!) kirjastotädeiltä ja oppi repimään rukkaset käsistään.
Äiti meni lainaamaan valitut kirjat (joka onneksi maalaiskunnassa onnistuu, vaikka kirjastokortti olisi kotona),
kääntyi katsomaan miestään, joka on istuutunut pukemaan lapselle
rukkaset ja bongasi samalla pöydälle asetetun kirjan. Kannen erikoisen
typografisen asettelun vuoksi kirja herätti huomiota ja hetken
mielijohteesta päätin lainata Henkka Hyppösen Nautitaan raakana
-opuksen. Kotona en saa laskettua kirjaa käsistäni. (Oletteko lukeneet?)
Miten niin kaikki tapahtuu tarkoituksellisesti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti