Huomenna vika työharjoittelupäivä! Sit sanon heipat klo 06 heräämisille ja nukun piiiiitkäät päiväunet, kun ei tartte unirytmistä niin välittää. Kouluun ehtii herätä tuntia myöhemminkin ja välissä on vielä muutama vapaapäivä. Väsymys alkaa olla sitä luokkaa, että itseni lisäksi kärsii taatusti masuvauva ja mies. Onneksi kohta helpottaa. :)
Oon ensisynnyttäjänä keksiny uuden huolen itselleni. Mistä tietää, ettei lapsivettä tihku vessassa käydessä? Mie jotenkin kammoan vieläkin ajatusta keskenmenosta, vaikka virallinen huoliraja onkin jo takana. Huomaan murehtivani sitä jos nyt ei joka vessareissulla niin jokatoisella, vaikka rv9 jälkeen ei oo enää vuotoja tullutkaan. Avauduin tästä eräässä keskustelussa ja minun käskettiin vaan kohdata tuo ajatus, että mitä sitten jos niin tapahtuisi. Ahdistuin asiasta kyllä vaan enemmän, kun siitä keskusteltiin... "Oot vielä niin nuori (27) ja sit yrittäisitte uudestaan ja ei kai se nyt niin paha ois sukulaisillekaan kertoa. Saisit sitten lohdutusta!" PRKL! Sil ei kenen kanssa 'joudun' näistä puhumaan, niin varmana oo omia lapsia, kun se ei tajua miten paljon tätä masuvauvaa voi jo rakastaa ja odottaa!
En myöskään pysty kuuntelemaan sitä "Me ollaan" -kappaletta, missä lauletaan että me ollaan keskenmenoja. Radiokanava vaihtuu heti, kun tuo kappale alkaa...
! Laitoin eilen fb:seen kuvan vinkkinä tutuille. Kuvatekstinä oli: ei taida Activia auttaa... Tänään jo 40 kommenttia ja 40 tykkäystä. Yllätyin oikeastaan miten paljon kaverit onnittelee ja hehkuttaa tätä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti