tuu jo talvi.

Voi että ottaa päähän koko ilmastonmuutos. Suren suuresti, ettei kummipoikani ole nähnyt vielä yhtään oikeaa talvea. Koskaan hänen elämänsä aikana ei ole ollut korkeita hankia jouluaattona. En ihmettele, jos lasten uusi suosikkilaulu jouluisin on se, missä kysellään tuoko pukki lahjat helikopterilla. Koskaan hänen elinaikanaan emme ole päässeet joululomalla pulkkamäkeen. Sitten Etelä-Ruotsissa riemuitaan, kun päästään kanttarellimetsään. Kyllähän minäkin vuosi sitten joulukuussa keräsin litran kanttarelleja, ja nautin hyttysettömästä sienimetsästä. Niin ja onhan meilläkin jo pajunkissoja, josset usko, kävele itse katsomaan. Joku tässä maailmassa nyt mättää. Yritän sammuttaa tyhjistä huoneista valot, kuluttaa vettä mahdollisimman vähän, lajitella jätteeni niin hyvin kuin se vain on tässä kaupungissa ja taloyhtiössä mahdollista. Toivon, että sinäkin tekisit niin. Ei maailma voi parantua tästä, ellemme sinä ja minä tee jotain. Toivon, että kummipoikani ja tulevaisuudessa myös omat lapseni tulevat näkemään vielä lumisen joulun.