22 marraskuuta 2007

Jokelan koulusurmien uutisointi

"Jokelan tragedian tutkintalautakunta ryhtyy selvittämään myös tiedotusvälineiden toimintaa kriisin aikana." Uutisotsikko Iltalehdessä 21.11.2007. Kuulin radiosta, että eduskunnalle luovutettiin adressi, jossa moitittiin tiedotusvälineiden edustajien toimintatapoja kriisipaikalla. Sen mukaan uhrien omaisia ja silminnäkijöitä oli esimerkiksi maaniteltu, seurattu ja ahdisteltu puhelimitse. Ei mitään uutta, näkihän tuon saman jokainen uutisia seurannut. Mikä on median tehtävä tällaisen tapahtuman osalta? Tuleeko median välittää kaikki mahdolliset tunneskaalat, valita eniten surevat haastatteluun, luoda ihmiskohtaloita penkomalla uhrien henkilötietoja ja menneisyyttä? Myyrmäen pommi-iskun ja näiden "koulusurmien" kuten media Jokelan tapahtumia nimittää, yhtenä motiivina on täytynyt olla huomionhakuisuus. Eikö media nyt toimi juuri kuten iskujen tekijät ovat halunneet sen toimivan? Ruokkiiko tällainen median käyttäytyminen lisää vastaavanlaisia kriisejä? Eikö meille, suurelle yleisölle, olisi riittänyt vain tapahtuman uutisointi! Monet suomalaiset järkyttyivät jo itse tapahtumasta, pitääkö meitä vielä järkyttää kiusaamalla viattomia, tapahtuneesta kärsiviä ihmisiä? Tunnen suurta myötätuntoa niitä surunkeskelle joutuneita ihmisiä kohtaan, joita kiusataan kriisipisteen ovella kysymyksillä "Miltä sinusta nyt tuntuu? Menetkö jatkossa kouluun hyvin mielin, vai jäävätkö ammuskelut mieleesi loppuelämäksesi?" Iltalehden jutussa mainitaan median edustajien olevan ymmällään kritiikistä. Mitä?

Ei kommentteja: